Verkkoansioluettelo kuntoon?

Luin tänään Tietoviikon jutun, jossa pohdittiin nykymuotoisten ansioluetteloiden korvaamista linkeillä. Alkuperäisenä lähteenä oli The Wall Street Journalin artikkeli. Sylttytehtaan jäljet johtivat siis Amerikkaan ja sen liike-elämän kulttuuriin.

Ei tarvitse vielä huolestua. Suomessa, kun ollaan yleensä ainakin pari vuotta myöhässä. Ainakin toimialalla, jossa työskentelen tai toimialoilla, joihin kuvittelen tällä koulutuksella ja työkokemuksella työllistyväni.

Eli tässä on vielä vuoden verran aikaa hioa verkon ansioluettelo iskukuntoon. Toivottavasti ei tule sittenkin liian nopeasti. :)

Samankaltaisia kirjoituksia:

  • Samankaltaisia kirjoituksia ei löytynyt!

Pääkallolipun alla

Kalle Aholan kappale Pääkallolipun alla. Tämän löysin, kun etsin taas pitkästä aikaa minuun vaikuttaneita runoilijoita netistä. Tekstin takanahan on Arto Melleri.

Samankaltaisia kirjoituksia:

Rautalankaohjeet olisivat tarpeen

Meinasin hölmöyttäni kokeilla ja asennella Drupalin kohtuullisen uuden version ja testailla sitä. Ajattelin, että se olisi vielä helppoakin, kun asennus näytti sujuvan webbihotellini tarjoamalla Installatron – kilkkeellä.

Perusasennus oli tosiaan yksioikoista, kun järjestelmä teki kaiken.

Siihen se sitten tyssäsikin, kun yritin hahmottaa, että kuinka saan vaihdettua teemaa tai lisättyä graafisen editorin kirjoittamista varten. Tässä WordPressissä kaikki on vain toteutettu jotenkin helpommin.

Samankaltaisia kirjoituksia:

Mainosmiesten rajaton usko sanojen voimaan

Tuli tippa linssiin <3(Oikeat sanat ratkaisevat!) http://t.co/J1YIAnGK
@koivulahti
Samuli Koivulahti

Yllä oleva twiitti ponnahti tietokoneeni näyttöruudulle tänään jokin aika sitten. Kiinnostuin. Kävin katsomassa mitä linkin takaa löytyy. Siellähän oli allaoleva video, jonka alkuperäinen tekijä näyttää olevan verkkomarkkinointiin ja sen sisältöön keskittynyt yritys.

Mietin videota katsellessani miksi se tuntui minusta niin tutulta, kunnes muistin, että olin lukenut vastaavanlaisen tarinan Antti Apusen & Jari Parantaisen Gurumarkkinointi - kirjasta.

Apusen ja Parantaisen kirjassaan kertoma tarina oli napattu Patrick Renvoisen ja Christopher Morinin Neuromarketing: Understanding the Buy Buttons in Your Customer’s Brainkirjasta (2007).

Veikkaan, että videon tekijä oli myös napannut ajatuksen samasta lähteestä. No, parhaat tarinathan kestävät ja siirtyvät hyvinkin eteenpäin. Jopa käännettyinä kieleltä toiselle.

Videossa minua jäi vain jotenkin häiritsemään niiiin tyylipuhdas ajatuksen toisto ja toteutus. Vaikka Pablo Picasso tarinan mukaan onkin todennut, että parhaat taiteilijat varastavat idean, niin oma mielipiteeni ja kokemukseni on, että he kuitenkin aina tuovat jotain selkeästi uutta toteutukseen.

Tässä videossa ajatus ja tarina toimii mutta vaikutelmaksi jää, että mitään uutta ei ole luotu. Eli mainosmiesten usko sanojen rajattomaan voimaan pitäisi selkeämmin välittyä myös videolla.

Samankaltaisia kirjoituksia:

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikelle kansalle

Jännittävää, kuinka yksi päivä yhdistää kansaa. Jos ei muuta niin Linnanjuhlien merkeissä. Ja vielä sosiaalisessa mediassa erityisesti, päätellen eilisen päivän uutisesta.

Nyt vielä valtakunnan virallisten juhlien emännän terveiset:

Hyvää itsenäisyyspäivää! Tasa-arvon ja yhteistyön Suomi – vastuu Suomesta, vastuu maailmasta.
@TarjaHalonen
Tarja Halonen

Samankaltaisia kirjoituksia:

Runotyttö minussa sai vallan

Löysin – taas kerran – työpöydältäni puoliksi täytetyn luonnoskirjani, johon olen vuodattanut nuoruuden sydänsurut useampaan kertaan.

Sydänverellä, -lihalla ja -karrella.

Sitä jonkin aikaa selailtuani totesin kuitenkin, että eivät ne kaikki aivan luokattomia ole. Uskon, että ne ansaitsevat päästä julki, joten käynnistän taas kerran kirjoittajan pöytälaatikkoon hautautuneen Hajatuksia-runoblogini. Jotta sisäinen runotyttöni – eikun siis tietenkin, runopersoonani – pääsee taas sopivasti esiin.

Samankaltaisia kirjoituksia:

  • Samankaltaisia kirjoituksia ei löytynyt!

Apunen avautui nimettömyydestä

Minulla meni aamuteet kurkkuun lukiessani Matti Apusen pääkirjoitusta – vai oliko se kolumni - tiistain (30.8.2011) Helsingin Sanomissa.

Jotenkin kirjoituksen sävy oli minulle liian julistava ja liian itsetietoinen. Lukijana minulle tuli tunne, että Apusen tapa on ainoa oikea tapa toimia – hänen mielestään.

Pyörittelin jo jotain yleisellä tasolla olevaa vastinetta mielessäni.

Yksi syy  vastineen kirjoittamiselle olisi ollut se, että mielestäni Apunen personoi melko tyylittömästi tekstinsä Petteri Järviseen ja hänen blogitekstiinsä.

Onneksi olen hieman hidas, ja nukuin rauhassa yön ylitse.

Tänä aamuna löysin Twitter-virrastani alapuolella olevan tweetin. Linkissä oleva blogiteksti on mielenkiintoinen ja aika perinpohjainenkin analyysi ihmiseltä, joka oikeasti toimii nimettömien, anonyymien, nimimerkkien ja Apusten kanssa verkkokeskusteluissa.

Myös tekstin kommentit kannattaa lukea tarkkaan lävitse. Laajentaa mukavasti näkökulmaa.

Ajattelin blogata Apusen omalla nimellä -pakinasta, mutta 1,5 vuotta sitten blogattu pätee yhä: http://t.co/3fq0Ked #anonymiteetti
@Karde
Kari Haakana

Järvinenkin oli vastannut Apuselle omassa kirjoituksessaan, joten ehkä tämä nimettömyyskeskustelu, ylhäisen ylemmyydentuntoisine irtiottoineen laantuu taas pikkuhiljaa.

Päätellen Helsingin Sanomien keskustelupalstalla olevien kommenttien lukumäärästä, keskustelun laantumisesta aivan heti ei ole toiveita. Ainakin se kestää seuraavaan, riittävän kärkevään puheenvuoroon, jolloin keskustelu leimahtaa uudestaan liekkeihin.

Ja takana hiljaa jylläävät erilaiset voimat, jotka suuntaavat huomionsa tässä asiassa vain omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Samankaltaisia kirjoituksia:

  • Samankaltaisia kirjoituksia ei löytynyt!